Lila

Huijaus lautasella

Sillä aikaa kun aikaa ja resursseja tuhlataan tupakka- ja alkoholilakia kiristäen, on ihan okei syöttää tavallisille ihmisille mitä sattuu. Tuotteita nimetään hämäävästi ja ne pumpataan täyteen erilaisia lisäaineita. Halvin lihapiirakka ei loppujen lopuksi ole lihapiirakka, vaan taikinapiirakka, joka saattaa sisältää lihaan verrattavia ainesosia. Halvimmat lihapullat sisältävät nahkaa, sydäntä, perunajauhoja, E-koodeja ja ehkä 10% naudanlihaa. Syy siihen, miksi me suostumme syömään tällaista roskaa on usein pieni budjetti tai kiireessä hankitut einekset, joiden tuoteselostuksia ei juurikaan tule luettua. 

Talous-Sanomat kirjoittivatkin samaisesta aiheesta taannoin artikkelin, jossa kerrottiin lääkärin varoittavan, että laaduton ruoka on haitallista jopa aivoille -erityisesti lapsilla. 

Ruuan makua ja väriä on muutettu erilaisilla lisäaineilla, jotta tuote näyttäisi ja myös maistuisi herkullisemmalle. Esimerkiksi makkarat sisältävät vaihtelevin määrin natriumglutamaattia. Tämä aromivahvenne  aiheuttaa ylimääräisenä ihmisen kehossa erilaisia neurologisia oireita ja pahimmassa tapauksessa jopa aivovaurion. Erityisesti vanhusten, lasten ja heikkokuntoisten tulisi välttää kyseistä vahvennetta sisältäviä tuotteita. 

Keski-Euroopassa liha käsitellään eri tavalla kuin meillä Suomessa. Esimerkiksi halvimpiin lihoihin on käytetty nitraattia, joka antaa lihalle punaisemman värin. Aine on täysin turha ja sen on todettu aiheuttavan suolistosyöpää. 

Lehdissä ja terveyttä käsittelevillä palstoilla pyritään neuvomaan ostamaan luomua, kotimaista ja mahdollisimman käsittelemätöntä ruokaa. Kiva juttu sinänsä, mutta entäs jos kaikkien rahat eivät riitä tuplasti kalliinpiin luomutuotteisiin? Onko köyhinpien perheiden lapset pakotettu syömään roskaa? Opiskelijat, vanhukset, eläkeläiset? 

Markkinoilla on kanannahkaa sisältäviä lihapullia juuri siksi, että ne tulevat halvemmaksi kuin lihasta valmistetut. Tarjonta vastaa kysyntää ja tähän elintarviketeollisuus perustuu. Lihapullat ovatkin juuri niitä ruokia, joita kannattaisi tehdä itse jauhelihasta ja korppujauhoista/sokerijuurikas kuidusta/muusta vastaavasta.

Muutamia esimerkkejä Mats-Eric Nilssonin kirjasta Aitoa ruokaa:

Elovena Täysjyvä 4 viljaa - pakkausessa lukee isoin kirjaimin ”100% täysjyvää”. Tuoteseloste kertoo kuitenkin aivan muuta:
täysjyväkaurajauho (33%)
täysjyväruisjauho (19%)
täysjyvävehnäjauho (16%)
täysjyvämaissijauho (10%),
sokeri, mallassiirappi (ohrasta), riisijauho ja suola. 
Makeutusaineiden, riisijauhon ja suolan yhteinen osuus on siis 22 prosenttia. Tällöin täysjyväviljajauhoa (saksalaista) olisi 78%.

Mustat oliivit eivät oikeasti ole mustia oliiveja vaan vihreitä, jotka on kemiallisin keinoin menettäneet makunsa ja muuttuneet mustiksi. Nimenomaan silloin kun ne ovat siistin mustia, on syytä epäillä petosta. Ensin oliivit poimitaan puoli raakoina, pannaan lipeäkylpyyn ja käsitellään hapolla, joka muuttaa värin. Seuraavassa vaiheessa väri tasoitetaan rautaglukonaatilla E579. Eikä tämä riitä: Myös vihreät oliivit voivat olla värjättyjä!

Pirkka Kuningatarkääretortussa on tuoteselosteen mukaan vadelmaa 5% ja mustikkaa 3%. Voisi siis kuvitella, että marjoja olisi käytetty enemmän kuin kaksi kappaletta.

Kalapuikoista liki 40% on paksua kuorrutusta, joka on valmistettu vehnäjauhosta, määrittelemättömästä kasvisöljystä ja tärkkelyksestä. 
Talous-Sanomien haastatteleman elintarvikeasiantutkijan Annika Marniemen mukaan ”teollisuus voi toki myydä kaikkea mikä on elintarvikkeeksi sopivaa, mutta kyse on siitä, miten tuote nimetään. Kanannahkapulla ei ole ihan yhtä myyvä nimi kuin lihapulla”.

Lisäaineiden runsaasta määrästä kertoo myös kuluttajien tekemät havainnot. Esimerkiksi eräs kuluttaja oli säilyttänyt kaupan kääretorttua avaamattomassa paketissa reilun vuoden. Tuotteessa ei juuri tapahtunut muutoksia. Se ei homehtunut eikä haissut erikoiselle. Vastaavia testejä on tehty myös mm halpaketjujen hampurilaisilla. Silti monenkaan hälytyskellot eivät soi. 

Näin kesällä moni on siideritölkkiä tutkiessaan kokenut myös tulleensa huijatuksi. Halpa mansikkasiideri ei sisälläkään mansikkaa, vaan omenaviiniä ja makuaineita. Pienellä tölkistä löytyykin teksti: ”mansikanmakuinen”. 

Lisäaineista tuskin voidaan täysin koskaan luopua, mutta tiettyjen tuotteiden vältteleminen ja ruuan valmistus omassa keittiössä kannattaa silti. 

Alla Iltalehden sivuilta lainattu luettelo lisäaineista sekä niiden riskeistä.

 


Vaikka ruoka näyttää ja maistuu hyvältä, se ei välttämättä ole sitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Olen käsittänyt, että voimme kiittää EU-pyrokratiaa siitä, että elintarvikkeiden nimet ja todellisuus edes jollain tavalla täsmäävät, ja että elintarvikepakkauksia lukemalla selviää mitä elintarvikkeet sisältävät.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Mistähän tuo natriumglutamaatin ja aivovaurion yhteys on napattu?

Käyttäjän LilaRahikka kuva
Lila Rahikka

Se on napattu Talous Sanomien artikkelista, jossa lääkäri oli näin tokaissut. Laitan linkin myöhemmin kun vain joudan.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Niin siis artikkeli vuodelta 2011 jossa netin oma ravintoekspertti Antti Heikkilä antaa "asiantuntevia" kommenttejaan.

Natriumglutamaatin väitettyjä haittoja ei ole koskaan voitu todentaa. Tästä on myös Heikkilän omaa agendaansa (omia ruokavaliotuotteitaan) ajavan puoskaroinnin lisäksi ihan tieteellistä tutkimusta.

Jinap S., Hajeb P. Glutamate. Its applications in food and contribution to health. Appetite. 2010

Williams AN, Woessner KM. Monosodium glutamate 'allergy': menace or myth? Clin Exp Allergy. 2009

Freeman M. Reconsidering the effects of monosodium glutamate: a literature review. J Am Acad Nurse Pract. 2006

Geha RS, Beiser A, Ren C, Patterson R, Greenberger PA, Grammer LC, Ditto AM, Harris KE, Shaughnessy MA, Yarnold PR, Corren J, Saxon A. Review of alleged reaction to monosodium glutamate and outcome of a multicenter double-blind placebo-controlled study. 2000

Niin juu ja tässä se Taloussanomien typerä artikkeli myös kiinnostuneille.

http://www.taloussanomat.fi/oma-raha/2011/02/24/mi...

Ja tässä lääkäri Antti Heikkilästä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Heikkil%C3%A4_(ortopedi)

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Miten ihminen voi tulla näissä tapauksissa huijatuksi jos kerran sisältö lukee purkin kyljessä?

"Onko köyhinpien perheiden lapset pakotettu syömään roskaa?"

Kritiikkisi koskee lähinnä prosessoituja tuotteita ja eineksiä. Ei niitä ole pakko ostaa, kyllä lapset voi ruokkia edullisesti ilman niitäkin.

Käyttäjän LilaRahikka kuva
Lila Rahikka

Sisältö ei aina lue siinä kyljessä. Mustia oliiveja ostaessa siinä purkin kyljessä ei lue, että niitä on käsitelty rajusti eivätkä ne olleetkaan oikesti mustia.

Elovenan purkissa lukee sen olevan 100%:sta täysjyvää, mitä se ei kuitenkaan tarkemmin katsottuna ole.

Lihapiirakkaa ostaessa olettaa, että se myös on lihaa sisältävä tuote. Enkä lihaksi laske sitä ruokalusikallista sydän-liha-riisi klönttiä.

Lihaa ostaessa ei edes tule ajatelleeksi se voisi sisältää lisäaineita, joiden ansiosta se liha on punaista.

Ja onhan se huijausta, jos mansikanmakuista omenasiideriä myydään nimellä mansikkasiideri. Etenkin kun se ei sisällä kuin makuaineita eikä tippaakaan itse mansikkaa.

Vie valtavasti myös aikaa jos kaupassa täytyisi jokainen tuoteseloste lukea tarkkaan läpi. Itse toivoisin, että turhat myrkyt poistettaisiin.

Totta, eineksiä ei ole pakko ostaa. Moni vanhempi näin kuitenkin tekee, koska niitä saa nopeasti tehtyä ja lapsi osaa niitä itsekin lämmittää jos koulusta tullessa vanhemmat eivät olekaan kotona. Mikäli budjetti vielä on pieni, ei ihan mielellään sitä kalliimpaa vaihtoehtoa osta.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

"Mustia oliiveja ostaessa siinä purkin kyljessä ei lue, että niitä on käsitelty rajusti eivätkä ne olleetkaan oikesti mustia."

Ei tuo värjäys kuulosta kovin rajulta:
http://yle.fi/uutiset/musta_oliivi_on_oikeasti_vih...

"Elovenan purkissa lukee sen olevan 100%:sta täysjyvää, mitä se ei kuitenkaan tarkemmin katsottuna ole."

Niin, edelleenkin se sisältö löytyy paketista. Ja lause ei ole väärä, jos kaikki paketissa olevat jyvät ovat täysjyvää.

"Lihapiirakkaa ostaessa olettaa, että se myös on lihaa sisältävä tuote. Enkä lihaksi laske sitä ruokalusikallista sydän-liha-riisi klönttiä."

Kaikki ne määrät löytyvät edelleenkin siitä pussista. Se, että on pettynyt lihan määrään onkin sitten vain henkilökohtainen preferenssi.

"Ja onhan se huijausta, jos mansikanmakuista omenasiideriä myydään nimellä mansikkasiideri. Etenkin kun se ei sisällä kuin makuaineita eikä tippaakaan itse mansikkaa."

Siideri valmistetaan aina käymisteitse omenasta(joskus päärynästä). Sellaista kuin mansikasta tehty siideri ei ole olemassa.

"Vie valtavasti myös aikaa jos kaupassa täytyisi jokainen tuoteseloste lukea tarkkaan läpi. Itse toivoisin, että turhat myrkyt poistettaisiin."

Eli se on huijausta jos ei jaksa lukea? Jos minä en ehdi lukea kiireessä liikennemerkkiä niin onko se huijausta? Mikä on turha myrkky? Käsittääkseni myrkyiksi luokiteltavia aineita ei kaupan ruuissa ole.

"Moni vanhempi näin kuitenkin tekee, koska niitä saa nopeasti tehtyä ja lapsi osaa niitä itsekin lämmittää jos koulusta tullessa vanhemmat eivät olekaan kotona."

Mutta eikö tässä pitäisi moittia vanhempia eikä eineksiä? Jos kerran vanhemmat ostavat sinun sanojesi mukaan myrkyllistä ruokaa lapsilleen oman kiireensä takia niin kyllä minä ensimmäisenä toruisin aikuisia. Kun laittaa ison satsin ruokaa niin sitä voi lapsetkin lämmittää seuraavana päivänä.

Olen periaatteessa samaa mieltä kanssasi eineksistä ja prosessoitujen ruokien heikosta ravintosisällöstä. Pöyristyin kun hoksasin, että jossain quacamolessa oli enemmän suolaa kuin avocadoa. Ei se purkki kuitenkaan yrittänyt minua huijata vaan kertoi rehellisesti, että näin on.

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi Vastaus kommenttiin #6

Tämä. Se ettei jaksa tehdä itse oikeaa ruokaa tai ei jaksa lukea mitä tuoteselosteessa lukee on kuule ihan ihmisen oma vika.

Eri asia jos tuoteseloste on puuttellinen tai tahallaan jätetty jotain kertomatta.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Mitäs vikaa sydämessä on? Sehän on kaikkein ravintorikkain osa koko elukasta. Se sisältää enemmän proteiinia, rautaa ja B12-vitamiinia kuin oikeastaan mikään syötäväksi kuviteltava. Pikemminkin tulisi moittia sitä, kuinka eläinten ruhon osista jää Suomessa niin suuri osa käyttämättä ihmisravinnoksi. Täällähän elimet syötetään yleensä kissoille ja koirille, mistä ovatkin syystä hyvillään.

Sydämen valmistukseen on oikeastaan kaksi koulukuntaa: joko todella pikainen kypsennys tai todella pitkä kypsennys. Muuten tulee sitkeää. Lyhyt kypsennys on hyvin yleistä Itä-Aasiassa, jossa sydän normaalisti grillataan ohuina viipaleina hiilloksen päällä. Pitkä kypsennys puolestaan on täälläkin ollut aikoinaan erinäisten perinneruokien osana. Eläimen teurastuksen jälkeen syötiin ympäri maata aikoinaan ns. "tappaissoppaa", jossa oli kaikki nopeiten pilaantuvat osat kuten elimet ja verta. Joskus vanhoissa karjalanpaistiresepteissäkin näkee mainittavan sydäntä tai muita sisäelimiä. Ollessani rahapuutteessa minä olen itse laittanut sydäntä lihajuurespataan, ja erinomaisen hyvin maittaa.

Toimituksen poiminnat