Lila

Kulutus -ja luottoyhtieskuntamme luottotiedottomat ahdingossa

Iltalehti uutisoi heinäkuussa siitä, kuinka maksuhäiriöisten määrä on lähtenyt Suomessa entistä suurempaan nousuun. Kesäkuun 2016 lopussa maksuhäiriöisiä oli jopa 372 800 eli 8,4% aikuisväestöstä.

Maksuhäiriömerkintä rajoittaa elämää ja saa monen tuntemaan olonsa toisen luokan kansalaiseksi. Muun muassa luottokortin ja lainan saaminen estyy (tämä koskee myös opiskelijoiden opintolainaa, ja työntää heidät näin ollen toimeentulotuen piiriin tai pahempaan köyhyyteen). Vuokra-asunnon saaminen saattaa olla vaikeaa, ellei tietyillä alueilla jopa mahdotonta.  Matkapuhelin operaattorit ja vakuutusyhtiöt suhtautuvat pidättyvästi asiakkaisiin, joilta merkintä löytyy. Yleensä heiltä vaaditaan tiettyä ennakkomaksua ennen sopimuksen solmimista. Esimerkiksi pakollinen autovakuutus on maksettava ensimmäiseltä vuodelta kokonaan, jonka jälkeen voit aloittaa kuukausierissä maksamisen.  Merkinnällä voi olla myös vaikutusta työnsaantiin, mikäli henkilö on hakeutumassa erityistä luotettavuutta edellyttäviin työtehtäviin. 

Luottotietonsa vakavasti menettäneen tulisi saada helpommin ja nopeammin neuvoa miten toimia tilanteessaan. Myös hänen, joka ei ole säännöllisessä palkkatyössä ja pysty näin ollen tekemään tarkkaa maksusuunnitelmaa veloilleen.  Tämän hetkiset keinot (sosiaalinen luotto, velkaneuvonta jne.) eivät ole riittäviä. Täytyisi olla keinoa, jotka kannustaisivat yksilöä saamaan luottotietonsa takaisin sen sijaan, että nyky-yhteiskuntamme ajaa monet raiteelle, jossa millään ei ole enää väliä. Laskuja jätetään avaamatta ja velkoja kertyy vuosi vuodelta toistensa päälle. Verkkokaupoista, joista vain pystyy, tilataan tavaraa ja jätetään maksamatta, koska ”eihän sillä enää ole väliä”. Lääkärilaskut kertyvät pöydille ja asioista vaietaan häpeän pelossa. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa velkaa on yhden ihmisen hartioilla niin suuri määrä, ettei siitä ole enää mahdollista selvitä kohtuullisessa ajassa. Tällä hetkellä Suomen suurin maksuhäiriömerkintä löytyy Lounais-Suomessa asuvalta mieheltä ja se on summaltaan huimat 61 441 290€.

Suomessa saisi olla myös rekisteri positiivisista asioista. Henkilö, joka on saanut merkinnän laskusta, jota ei ole pystynyt maksamaan tai käynyt henkilökohtaisesta syystä elämässään hetkellisesti pohjalla jättäen talousasiansa oman onnensa nojaan - hyötyisi tietynlaisesta käytännöstä huomattavasti. Jos meillä olisi rekisteri myös siitä, kuinka juuri tämä henkilö on maksanut tietyllä aikavälillä tietyt laskut niin kuin kuuluu ja osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen vuokra-asunnon/vakuutusyhtiön/sähköyhtiön suhteen – miksi häntä pitäisi rankaista kovimman käden kautta? Erityisesti vuokra-asuntojen, operaattoreiden ja vakuutusyhtiöiden suhteen tällainen olisi kokeilemisen arvoista. Näin saisimme eroteltua pinnalle pyrkivät ja ns todelliset yhteiskunnan varoilla ratsastavat. Jokaisen luottotiedottoman henkilön taustat ja motivaatio ylös pääsemiseksi ovat erilaiset.  Kaikkien lokerointi ”petollisiksi kansalaisiksi” ei ole toimiva asia maassamme, jossa niin huono-osaisuus kuin työttömyys ovat kasvava ongelma ja jossa nuoret opiskelijat pakotetaan elämään lainoilla.

Luottotietojen tallennusajat riippuvat merkinnän luonteesta. Kuluttajia koskevat merkinnät säilyvät rekisterissä 2-4 vuotta. Merkintä säilyy rekisterissä koko tallennusajan. Poikkeuksena on varattomuutta ja velkomistuomiota koskeva tiedon säilytysaika, joka on 3 vuotta. Mikäli merkinnän aiheuttanut velka on maksettu ja maksusta on toimitettu tieto luottorekisterinpitäjälle, normaali tiedon säilytysaika lyhenee 2 vuoteen. Edellä mainittua sääntöä sovelletaan, kun henkilöllä on ainoastaan yksi merkintä tai kyse on viimeisimmästä merkinnästä. Ulosotolla on oikeus vähentää velkaa suoraan henkilön palkasta, veronpalautuksista ja muista tuloista sekä henkilökohtaisesta omaisuudesta. (Lähde: Ikassa)

Ulosotossa olevia työttömiä on kirjoilla kokoajan noin 40 000. Monelle niin sanottu ulosottoloukku muodostaa käytännössä esteen työllistymiseen vaikka työtä olisikin tarjolla: Kun pienituloisen palkasta ulosmitataan saatavia, vähentäisi mahdollinen töihin paluu käteen jääviä tuloja, sillä työttömänä tuet ja edut ovat ulosotolta turvassa.  Alle 1400€/kk tienaavalta lähtee verojen ja ulosmittauksen jälkeen noin kolme neljäsosaa. Työn tekemisestä ei juuri jää edes motivaatioita nousta pois tukien piiristä.

Nykyisin ulosoton suojaosa, eli osuus josta velkoja ei ulosmitata, on noin 600-700€. Suojaosan nostaminen edes hitusen korkeammalle motivoisi ainakin tiettyjä ihmisiä hakemaan töihin ja tienaamaan samalla kun velat ulosotossa lyhenisivät. 

Aamulehti uutisoi vastikään 46-vuotiaasta Mikasta, jonka elämä on vienyt pohjalle ja velat syöneet luottotiedot. Hänen tarinansa voi lukea Täältä.

Toivokaamme, että Suomen juhlavuosi toisi tullessaan positiivisen käänteen maksuhäiriömerkintöihin ja Suomi ottaisi suurempia askeleita kohti vankempaa yhteiskuntaa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Eräs käytäntö jonka soisin olevan Suomessakin käytössä on henkilökohtainen konkurssi jolla kaikki velat voi kuitata.

Toimituksen poiminnat